Bloggaaja realiteettiterapiassa

Silloin on taottava, kun…

Kun keväällä palasin yrittäjäksi, oli kalenterini töiden suhteen vielä väljä. Tein materiaaleja ja markkinointia ja minulla oli myös sekä aikaa että halua aloittaa tämä ammatillinen blogi. Bloggaamisen aloittaminen yllätti minut monella tapaa. Suurin yllätys oli se, miten paljon yhden A4-mittaisen blogitekstin kirjoittaminen vie aikaa. Raakatekstin synnyttäminen ei ole työlästä, kun päässä on tekstistä idea, mutta hiominen, jäsentely, syventäminen ja tekstin ydinviestin kirkastaminen vievät aikaa. Teksti vaatii aina hauduttelua ja kyseenalaistamista. On myös tervettä miettiä, onko teksti ylipäätään julkaisemisen arvoinen. Mitä lisäarvoa se lukijalle tuottaa?

Nyt syksyllä minulla on ollut töitä mukavasti. Työt tehdään silloin, kun niitä on. Kun työtä on, niin silloin pää täyttyy työstä. Jokainen keikkaa heittävä tietää, että keikat löytävät toisensa eli projektit hakeutuvat päällekkäisille aikajanoille. Monen ideaaliksi mieltämä töiden tasaisuus ei ole yrittäjän realiteetti.

Blogini perustehtävä

Miksi haluan pitää blogia? Mihin lukijani kysymykseen blogini pyrkii vastaamaan? Blogini kertoo työnohjaajaa, psykologia tai kouluttajaa etsiville asiakkailleni siitä, millainen ihminen olen. Ihmissuhdetyötä kun tehdään aina ihminen ihmiselle. Kirjoittamisen tavastani voi päätellä ajatteluni tapaa ja ajattelu on olennainen osa työtäni. Toki kirjoitetut ajatukset sinänsä kertovat siitä, kuka olen. Keskeisin tehtävä blogilleni on siis asiantuntijatyöni markkinointi.

Blogissa eniten tilaa tähän asti on saanut yrittäjyyteni alku ja psykologityöni taival. Tekemäni työ työnohjaajana ja kouluttajana saa tilaa tässä blogissa sitten, kun sen aika on. Työnohjaus liittyy ammatilliseen kasvuun ja työhyvinvointiin eli varmasti niihin liittyviä teemoja käsittelen joskus tulevaisuudessa. Lisäksi minua mietityttää, millainen on hyvä koulutus ja millainen on hyvä kouluttaja?

Markkinointia on toki monenlaista, blogi on vain yksi pieni osa sitä. Puskaradio on varmasti aina ja iankaiken hyvin voimallinen väline. Työt tulevat yrittäjille pääosin jo olemassa olevista verkostoista. Silti ajattelen, että jonkinlainen somenäkyvyys ja internet-oleminen on tämän hetken yrittäjyydessä olemassaolon ehto.

Miten minä bloggaan?

Ammattibloggaamiseen kuuluvat aikataulut, suunnitelmat, rakenteet ja kaikki se, mitä mikä tahansa ammatillinen toiminta vaatii. Tämä ei ole ammattibloggaajan blogi. Kun tässä syksyn kiireissä tajusin, että blogi ei ole palannut kesätauoltaan, aloin tehdä mielensisäisiä suunnitelmia. Nyt täytyy aikatauluttaa! Nyt täytyy suunnitella! Nyt siis täytyy suorittaa!

Havahdutin itseni takaisin tähän maailmaan. Mitä pakolla puserretusta, aikataulutetusta tekstistä jäisi iloa itselleni, mitä hyötyä se antaisi lukijalle, miten se palvelisi ketään? Ammatillisten teemojen reflektiivinen bloggaaminen vaatii tilaa, tyhjyyttä, ajan ja paikan. Silloin kun tätä reflektiolle tarvittavaa tilaa ei ole, silloin en kirjoita. Kehotan työssäni ihmisiä kuuntelemaan omaa ääntään ja luottamaan siihen. Saman täytyy päteä myös tähän bloggaamiseeni!

Alan myös ymmärtää, miksi moni blogi kuolee alkuinnostuksen jälkeen. Alun huuma on eri asia kuin pitkäjänteinen, suunnitelmallinen työ. Vaikka bloggaaminen ei olekaan ammattini, se on osa työtäni. Tällä erää mieleni askartelee ennen muuta kiinnostavien ja opettavaisten töiden parissa. Tekstiteemat saavat hautua hetken ja se tekee niille hyvää. Verkkaisammallakin tahdilla blogiin kertyy materiaalia eri osaamisalueiltani.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *